Videoiden tekeminen ammatiksi – miten harrastuksesta tulee työ?

48

Miten videoiden tekemisestä tulee ammatti?

Moro! Tässä artikkelissa jutellaan siitä, miten videoiden tekemisestä voi oikeasti tulla ammatti – ja millaista videokuvaajan yrittäjän arki sitten käytännössä on. Mulla oli podcastissa vieraana jyväskyläläinen videotekijä, kuvaaja, leikkaaja, kouluttaja ja yrittäjä Joonas Nieminen. Joonaksella on takana yli 16 vuotta media-alalla ja yrittäjänäkin jo kymmenisen vuotta. Joonas tekee pääasiassa videotuotantoja, mutta niiden lisäksi työnkuvaan kuuluu muun muassa valokuvausta, grafiikka-animaatioita, koulutuksia ja tekoälyyn liittyviä sisältöjä.

Käytiin podcastissa läpi esimerkiksi Joonaksen urapolkua, ensimmäisiä työpaikkoja, yrittäjäksi ryhtymistä, asiakkaiden hankkimista, videoprojektien hinnoittelua, kalustoa ja videoalan tulevaisuutta.

 

Katso alta YouTube-video

Jos olet miettinyt videokuvaajaksi yrittäjäksi ryhtymistä tai muuten vain sitä, miten videoalalla voi työllistyä, tästä keskustelusta löytyy varmasti muutama hyödyllinen ajatus.

Kaikki lähtee siitä, että tekee videoita

Joonaksen kiinnostus videoihin alkoi jo nuorena. Hän kuvasi veljensä ja kavereidensa kanssa erilaisia sketsivideoita ja sai inspiraatiota suomalaisista sketsiklassikoista, kuten Kummeli- ja Pulttibois-jutuista. Eli periaatteessa aika perinteinen tarina siinä mielessä, että ensin tehdään videoita huvikseen kavereiden kanssa. Sitten niitä tehdään vähän enemmän. Ja jossain vaiheessa huomataan, että tästähän voisi ehkä tehdä jopa ammatin.

Työelämään Joonas päätyi ensin harjoittelijaksi Jyväskylän mediapajalle. Sieltä matka jatkui media-alan opintoihin ja myöhemmin digitaalisen median toimistoon töihin. Muutaman vuoden jälkeen hän perusti oman videotuotantoyrityksen.

Tässä on mun mielestä hyvä muistutus siitä, ettei videokuvaajaksi päätymiseen ole vain yhtä oikeaa reittiä: joku menee kouluun, toinen oppii tekemällä itse, kolmas päätyy harjoitteluun tai töihin kaverin kautta, neljäs tekee vuosia omia projekteja ennen kuin ensimmäinen maksava asiakas löytää luokse.

Koulutuksesta voi olla paljon hyötyä, mutta pelkkä koulutus ei vielä tee kenestäkään hyvää videontekijää. Samalla tavalla pelkkä kallis kamera ei tee kenestäkään kuvaajaa.

Jos haluat joskus tehdä videoita työksesi, kannattaa niitä videoita alkaa myös tekemään. Ei siinä oikein muu auta. Omat projektit ovat hyvä tapa harjoitella ja samalla näyttää muille, mitä osaat. Työnäytteiden ei tarvitse olla heti mitään Hollywood-tasoa. Jostainhan se tekeminen alkaa.

 

Millaisia töitä videoyrittäjä tekee?

Joonaksen työt jakautuvat aika monenlaisiin projekteihin. Hän kuvaa esimerkiksi tapahtumia, tekee yritysten viestintä- ja markkinointivideoita sekä työskentelee televisiotuotannoissa. Lisäksi hän tekee valokuvausta, animaatioita ja koulutuksia.

Yritykselle tehtävä video voi olla vaikkapa tuotelanseeraus, esittelyvideo, markkinointivideo tai sisäiseen viestintään tarkoitettu video. Tapahtumavideo taas voi olla tunnelmallinen kooste, jolla näytetään, millaisesta tapahtumasta oli kyse.

Kaikkia projekteja ei voi laittaa portfolioon: joissain töissä on nimittäin mukana salassapitosopimus, eikä materiaalia saa julkaista vapaasti. Tää on yksi videoalan kiinnostavimmista puolista: työnkuva voi vaihdella todella paljon. Yhtenä päivänä saatat kuvata tapahtumaa. Seuraavana päivänä leikkaat yrityksen sisäistä viestintävideota. Sitten voit olla opettamassa videotuotantoa tai tekemässä grafiikka-animaatioita.

Samalla tämä tarkoittaa myös sitä, että pelkkä kuvaaminen ei aina riitä. Välillä pitää osata suunnitella, käsikirjoittaa, leikata, valaista, äänittää, kommunikoida asiakkaan kanssa ja ratkaista joku ongelma lennosta.

 

Mistä videotekijä saa ensimmäiset asiakkaat?

Tää on varmasti yksi niistä kysymyksistä, joita alalle pyrkivä miettii: Mistä niitä asiakkaita oikein saa?

Joonaksen mukaan yrittäjän täytyy kertoa itse, mitä osaa tehdä ja mitä on tarjolla. Kukaan muu ei välttämättä tee sitä sun puolesta. Jos ihmiset eivät tiedä, että teet videoita, he eivät myöskään osaa kysyä sinulta videoprojektia. Aika loogista, mutta silti helposti unohtuva asia.

Oman työn esittely voi kuitenkin tuntua yllättävän vaikealta. Etenkin jos ei ole tottunut olemaan esillä tai puhumaan itsestään. Pitäisi kertoa, mitä osaa. Pitäisi näyttää omia töitä. Pitäisi ehkä julkaista jotain someen. Pitäisi ottaa yhteyttä potentiaalisiin asiakkaisiin.

Ja samalla päässä pyörii ajatus, että olenko nyt liian tyrkky? Mun mielestä oman osaamisen esille tuominen ei kuitenkaan ole mitään turhaa itsensä mainostamista. Jos teet hyvää työtä, on täysin ok kertoa siitä muille. Portfolio, somejulkaisut, tuttujen verkostot, yhteistyöt muiden yritysten kanssa ja suorat yhteydenotot ovat kaikki tapoja päästä ihmisten tietoisuuteen.

Kun teet työsi hyvin, kerrot osaamisestasi ja olet ihmisten kanssa tekemisissä, joku voi muistaa sinut silloin, kun sopiva projekti tulee vastaan. Ei se aina tapahdu heti. Eikä jokainen yhteydenotto johda suoraan keikkaan. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, mikä pieni projekti tai kohtaaminen johtaa myöhemmin johonkin isompaan. Mulla itselläni on käynyt näin hyvin usein, että joku pitkän ajan tuttu yllättäen kysyy videotutoantoa.

 

Miten videoprojekti hinnoitellaan?

Podcastissa puhuttiin myös videoprojektien hinnoittelusta. Tämä on aihe, johon ei ole olemassa yhtä valmista hintalappua. Videon tekemiseen voi kuulua suunnittelua, käsikirjoittamista, kuvaamista, äänitystä, editointia, grafiikkaa ja useita palautekierroksia. Pieni yhden kuvauspäivän projekti on aika eri asia kuin isompi tuotanto, jossa on monta lokaatiota ja useita tekijöitä.

Eli jos joku kysyy, paljonko video maksaa, ensimmäinen kysymys vois olla: millaisesta videosta puhutaan?

Tässä kohtaa aloittelevan tekijän kannattaa muistaa, ettei asiakkaalle myydä pelkkää kuvauspäivää. Työhön kuuluu paljon muutakin kuin se hetki, kun kamera käy, nimittäin suunnitteluun menee aikaa, kalustoa pitää valmistella, materiaali pitää siirtää ja varmuuskopioida, video pitää leikata, viimeistellä ja mahdollisesti tekstittää. Sitten asiakas haluaa ehkä vielä yhden tai kaksi palautekierrosta. Nämä kaikki kannattaa huomioida tarjouksessa.

 

Tarvitseeko aloittava videokuvaaja paljon kalustoa?

Kalustosta jutellaan podcastissa myös. Tähän on helppo jäädä jumiin, koska laitteita on tarjolla vaikka kuinka paljon. Aina ilmestyy uusi kamera, objektiivi, mikrofoni tai lisävaruste, joka näyttää siltä että juuri se puuttuu omasta laukusta.

Mutta ensimmäiseksi kannattaa ehkä miettiä, millaisia videoita haluaa tehdä ja mitä niiden tekeminen oikeasti vaatii. Jos kuvaat haastatteluja, tarvitset ehkä erilaisen kaluston kuin silloin, jos kuvaat tapahtumia tai lyhyitä somevideoita. Kaikkea ei tarvitse ostaa heti.

Kalustoa voi kasvattaa sitä mukaa, kun työt ja osaaminen kasvavat. Kaikkea ei kannata hankkia varastoon pölyttymään vain siksi, että joku YouTubessa sanoi kyseisen laitteen olevan pakollinen. Been there? Ehkä.

 

Yrittäjyys ei ole pelkkää kuvaamista

Videoyrittäjän työssä kuvaaminen ja editointi ovat vain osa kokonaisuutta. Asiakkaita pitää etsiä, tarjouksia pitää tehdä, aikatauluista pitää sopia, laskut pitää lähettää, omaa osaamista pitää kehittää. Joskus pitää myös opetella jokin täysin uusi ohjelma tai työskentelytapa. Joonaksen kohdalla palvelut ovat laajentuneet vuosien aikana videotuotannoista valokuvaukseen, animaatioihin, koulutuksiin ja tekoälysisältöihin.

Tämä on aika tyypillistä luovalla alalla. Kun osaaminen kasvaa ja erilaisia projekteja tulee vastaan, myös palveluvalikoima voi alkaa laajentua. Toki tässä on myös kääntöpuolensa. Jos kaikkea yrittää tehdä kaikille, oma tekeminen voi muuttua helposti vähän sekavaksi. Siksi on hyvä tietää ainakin suunnilleen, millaisia töitä haluaa tehdä ja millaisia asiakkaita haluaa palvella.

 

Riittääkö videoalalla töitä tulevaisuudessa?

Podcastissa puhutaan myös siitä, riittääkö videoalalla töitä tulevaisuudessa. Tähän pitää tietenkin todeta, että kukaan meistä ei tiedä varmaa ja oikeaa vastausta – vaan aika näyttää. Yhden ihmisen kokemusta ei voi suoraan yleistää koko alaan, eikä kukaan pysty lupaamaan, että töitä riittää aina.

Kannattaa muistaa, että videoita tehdään kuitenkin jatkuvasti enemmän ja enemmän – yritykset tarvitsevat markkinointivideoita, sosiaalisen median sisältöjä, koulutusmateriaaleja ja sisäistä viestintää. Samalla tekoäly muuttaa alaa ja tuo mukaan uusia työkaluja sekä uusia tapoja tehdä sisältöjä.

Muutos tarkoittaa sitä, että alalla pitää olla valmis opettelemaan uutta. Jos jää pitkäksi aikaa kiinni vain yhteen tapaan tehdä asioita, voi jossain vaiheessa huomata, että maailma on mennyt eteenpäin. Toisaalta juuri siinä on myös mahdollisuus. Uusien työkalujen ja tekniikoiden opettelu voi avata kokonaan uusia palveluita ja työtehtäviä.

 

Kannattaako videotekijäksi ryhtyä yrittäjänä?

Jos (video)yrittäjäksi ryhtyminen kiinnostaa, Joonaksen tarinasta voi napata ainakin nämä ajatukset:

• Aloita tekemällä videoita ja kokoa niistä työnäytteitä.
• Kerro muille, mitä osaat ja millaisia töitä haluaisit tehdä.
• Hanki ensimmäisiä kontakteja harjoittelujen, tuttujen ja yhteistyöprojektien kautta.
• Muista, että videoprojektiin kuuluu kuvaamisen lisäksi paljon muutakin työtä.
• Hinnoittele mukaan myös suunnittelu, editointi ja muut jälkityöt.
• Hanki kalustoa todellisen tarpeen mukaan.
• Ole valmis opettelemaan uutta.
• Tee työsi hyvin ja pidä sovituista asioista kiinni.

Nämä eivät ole mitään takuuvarmoja reseptejä menestykseen, mutta erittäin hyviä ajatuksia ne ovat silti. Videotyö voi olla luovaa, kiinnostavaa ja vaihtelevaa. Samalla yrittäjän pitää hankkia töitä, pitää huolta asiakkaista ja pyörittää yritystä myös silloin, kun ei huvittaisi. Joskus se on kuvaamista. Joskus se on sähköposteihin vastaamista. Joskus se on tarjouksen tekemistä myöhään illalla. Ja joskus sitä vain tuijottaa omaa kalustoa ja miettii, että pitäisikö tässä hankkia vielä yksi uusi objektiivi.

 

Kuuntele koko podcast

Kuuntele tai katso koko keskustelu YouTubesta, jos haluat kuulla Joonaksen kokemukset omin sanoin. Kiitoksia myös tän artikkelin lukemisesta!

 

---